Sanni Martiskainen

Päätoimituksen kootut selitykset

•

T-efektin nettisivun selittämätön hiljaiselo on kummastuttanut niin lukijoita kuin kirjoittajiakin. T-efektin kurinpitoasioiden erikoisasiantuntijalautakunta on kutsunut päätoimittajat antamaan selvityksen menneestä toiminnastaan. Miksi sivustolla on ollut etukäteen julistamaton 16 kuukauden julkaisutauko? Erikseen pidetyissä esikuulemistilaisuuksissa päätoimittajat antoivat seuraavia selityksiä: Sofia Hei onpa tosi hyvä että kysyitte, nimittäin mulla on aivan kohtuullinen selitys kaikelle. Nimittäin siis totanoinniin vakaa aikomus […]

Mitä teatteritiede on

•

Teatteritiede, siis mitä ja häh? Mitä se on? Miten sitä tehdään? Miksi sitä tarvitaan? On tullut aika raottaa salaperäisyyden verhoa ja paljastaa, mikä tuo mystinen, T-efektinkin alkuvoimana toimiva tieteenala oikein on. Teatteritiedettä voi Suomessa opiskella vain Helsingin yliopistossa, jossa se on nykyään yksi taiteiden tutkimuksen kandi- ja maisteriohjelmien opintosuunnista. Tampereen yliopistossa tehdään teatteriin liittyvää tutkimusta

Iltani maskipäänä

•

Koronakaaoksen keskellä teatterit ovat onneksemme saaneet ovensa auki, ja kuulopuheiden perusteella kokemukset turvallisen käynnin erityisjärjestelyistä ovat olleet positiivisia – puhumattakaan siitä, miten hyvältä paluu livenä esitettävän teatterin pariin on tuntunut. Myös toimituksemme teatterikausi on korkattu, ja tässä kirjoituksessa käsitellään Helsingin Kaupunginteatterin Päiväni murmelina -musikaalin ensi-iltaa erityisjärjestelyjen ja adaptaation näkökulmasta. Päiväni murmelina -musikaali perustuu samannimiseen elokuvaan,

Teatteri on taas täällä – mutta kuinka kauan?

•

Juuri, kun syksyn teatterikausi on käynnistymässä, ovat koronatartunnat kääntyneet nousuun. Kohtalon ivaa! Vaikka tunnelmalliset teatterisalit kutsuvat syliinsä istumaan, on uusien rajujen rajoitustoimien mahdollisuutta vaikea karistaa mielestään. Entä jos teatterit taas suljetaan?  Eletään elokuuta, ja 2020 on ollut teatterille rankka vuosi. Valmiuslain ja koronarajoitusten astuttua voimaan maaliskuussa oli melko pian selvää, että koko kevätkausi oli mennyttä.

Hamlet All Inclusiven Fortinbras on avoimesti se mulkku, joka Hamlet ei myönnä olevansa

•

Teatteri Viiruksen Hamlet All Inclusive on usealla tasolla toimiva, nokkela adaptaatio William Shakespearen Hamletista. Vanha tarina uudella päähenkilöllä päättyy jälleen tuhoon – se lienee iäinen ja väistämätön kohtalo kaikissa rinnakkaisissa universumeissa. Mutta miten Leijonakuningas 3 liittyy tähän kaikkeen? Jos tartutaan paljon esitettyyn klassikkoon, kuten Hamletiin, sen voi parhaimmillaan tehdä esimerkiksi näin.  Hamlet All Inclusive on

Tehdäkö vai eikö tehdä Hamlet?

•

“Onhan se nyt tällä alalla vaan niin, että Nuoruustango on sellanen mittari, et ootko mistään kotosin.”Ei kukaan koskaan Teatteri, tuo loppumattomien variaatioiden taiteenlaji. ILONA-esitystietokannan mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana Hamletia tai sen adaptaatioita esitettiin ammattiteattereissa keskimäärin kerran vuodessa. Viime viikolla ensi-iltaan saapui Viiruksessa Hamlet All Inclusive, syksyllä Tampereen Työväen Teatterissa esitetään Hamlet rock-musikaalia. Tšehovin klassikot

“Älkää luottako meihin” – Valehtelijan peruukki, autofiktio ja epäluotettava kerronta

•

Viime viikolla julkaisimme Leena Kärkkäisen esseen Valehtelijan peruukin skenografiasta. Kyseinen essee sai Sanni Martiskaisen kirjoittamaan esityksestä autofiktiivisenä teoksena, joka kommentoi luotettavuutta monella tasolla. On varmaankin tarpeetonta erikseen tähdentää, että minun kertomanani tarinasta tulee puhdas fiktio.Tarina on, tai on olematta, tosi sillä tavalla kuin totuus fiktiossa ilmenee tai on ilmenemättä. Pirkko Saisio, Epäröintejä Ihmisenä, joka ei

Vauva haastoi esiintyjiä ihmisen jälkeisen teatterin esityksessä

•

Osana Baltic Circle -festivaalin ohjelmistoa nähtiin tänä vuonna Toisissa tiloissa -esitystaiteen kollektiivin ja LUST r.f.:n esitykset Posthuman Theatre: Studies in Non-Human Acting. T-efektin erityisen virallinen ja äärimmäisen kaikkitietävä posthumanismin asiantuntijapaneeli kokoontui esityksen jälkeen pohtimaan aihetta, ja onneksemme toimituksen myyrät pääsivät kärpäsiksi kattoon kuuntelemaan asiantuntijoiden keskustelua. Baltic Circlen yhteydessä nähdyt esitykset ovat osa vuoden 2019 aikana

Leikinlaskua Lea-finalisteista

•

Viime viikonloppuna Lavaklubilla SUNKLO:n Kotimaisen näytelmän festivaalin yhteydessä julkistettiin vuoden 2019 Lea-palkinnon voittaja. Palkinnon sai Pipsa Longan Den andra naturen, ja muut finalistit olivat Heini Junkkaalan Homoäiti sekä Okko Leon Ateria. Myös me olemme lukeneet kyseiset näytelmät. Ne ovat jättäneet meihin jälkensä. VAROITUS: Alla oleva teksti sisältää lieviä juonipaljastuksia yllämainituista näytelmistä. “Tykkään šokeerata rivikansalaistuttaviani näyttämällä

Huomioita Pienestä merenneidosta ja sen vastaanotosta

•

T-efektiä lykästi taistelussa Kultaposse-lipuista ja pääsimme sukeltamaan Pienen merenneidon ihmeelliseen vedenalaiseen maailmaan. Kuitenkin jo ennen esityksen näkemistä saimme anonyymin pyynnön tarkastella sitä erityisesti Helsingin Kaupunginteatterin julkaiseman tiedotteen korostamista näkökulmista. Tiedotteessa ohjaaja Samuel Harjanne nosti esille Pienen merenneidon tarinan relevanssin nykypäivän identiteettikeskusteluun peilaten. Disneyn animaatioelokuvaan perustuvan Pieni merenneito -musikaalin kantaesitys oli Broadwaylla 2008. Sen on säveltänyt

Scroll to Top