Juttusarjassa vertaillaan eri teattereiden käymälöitä.

Suomen Kansallisteatterin saniteettitilat ovat varmasti monelle meistä tutut. Tuttuja lienevät myös näihin tiloihin kiemurtelevat jonot. Väliajalla ei kannata haalia itselleen tai seurueelleen liikaa tekemistä, mikäli ei halua palata katsomoon stressin vallassa suu täynnä kakkua muiden yli kiipeillen.

T-efektin asiantuntijapaneelin tekemä tutkimus Kansallisteatterin WC-tiloista perustuu tavalliseen lauantai-illan näytökseen. Valitettavasti tälläkin kerralla kyseessä oli arvioitsijoiden all female panel, minkä vuoksi arviomme jää siltä osin hieman vajaaksi.

Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä toiletteja on joka kerroksessa, mutta permannon WC:t vaikuttavat saavuttavan suurimman suosion kävijöiden joukossa. Väliajalla vahtimestari kävi onneksi opastamassa pitkässä jonossa seisovia katsojia tyhjempään käymälään. Vinkkinä voimme kertoa kävijöille, että mitä ylempänä vessa sijaitsee, sitä paremmin siellä todennäköisesti on tilaa. Ryntää siis ensi kerralla vauhdilla kohti toisen parven vessoja!

Väliajalla ei ollut muutakaan tekemistä ja jonottaa ehti hyvin, sillä sentään väliaikatarjoiluihin ei raaskinut veroeuroja tuhlata.

Permantokerroksen naistenhuoneen jono oli pitkä, vaikka paneeli tuli omasta mielestään katsomosta nopeasti ulos. Jono myös eteni melko hitaasti, sillä klosetissa on ainoastaan neljä koppia. Toisaalta väliajalla ei ollut muutakaan tekemistä ja jonottaa ehti hyvin, sillä sentään väliaikatarjoiluihin ei raaskinut veroeuroja tuhlata. Usein tilanne on kuitenkin se, että kellon kilkattaessa jono on edelleen pitkä eikä näytä lyhentyneen tuumaakaan.

Käymälään johtava ovi on harmillisen kapea, minkä vuoksi kukin jonottaja joutuu oven kohdalla tahtomattaan läheiseen kontaktiin vessasta pois pyrkivien kanssa. Aulan ja varsinaisen saniteettitilan välissä on tyhjä ja turhalta tuntuva huone. Toisaalta tämä rauhaisa jonotustila tarjoaa mahdollisuuden kuunnella diskreetisti muiden katsojien näkemyksiä esityksestä. Sisällä naistenhuoneessa jonotustilanne on jokseenkin hämmentävä, sillä ihmiset pakkautuvat keskelle tilaa eivätkä käsien pesijät meinaa mahtua paikoilleen.

WC:n yleisissä tiloissa on kenkäsomisteita – liekö kyseiset kengät olleet joskus Emilie Bergbomin tai Ida Aalbergin jalassa? Koristuksen lisäksi myös ikkuna tuo tilaan viihtyvyyttä. Koppien varustelu on hyvä, sillä ainakin osassa kopeista on lavuaari, suihku ja vaatekoukku sekä kahva pöntöltä nousemista helpottamaan. Myöskään vessan siisteydessä ei ollut valittamista. Käsien kuivaamiseen tarkoitettu paperi on turhan ohutta, minkä vuoksi ihmiset voivat äityä tuhlailemaan sitä halutessaan kätensä kunnolla kuiviksi.

Vaikka Suuren näyttämön tilat ovat arvokkaita, kauniita ja näyttäviä, WC:t ovat melko geneerisen näköisiä. Asiantuntijapaneelin näkemys on, että saniteettitiloja on rakennuksessa kovin vähän verrattuna siihen, kuinka paljon katsojia saliin mahtuu. Toki ymmärrämme myös vanhan ja arvokkaan rakennuksen haasteet WC-tilojen laajentamiselle. Lopputuloksena vessojen vähyys ja jonotuksen sekavuus valitettavasti laskevat arvosanan kahteen ja puoleen vessapaperirullaan viidestä.

WC-vertailut kirjoittaa T-efektin anonyymi saniteettitilojen asiantuntijapaneeli. Sarjassa on aiemmin arvioitu Teatteri Jurkan ja Helsingin Kaupunginteatterin Suuren näyttämön vessat.

ARTIKKELIKUVA: Helsingin kaupunginmuseo.