Juttusarjassa vertaillaan eri teatterien käymälöitä.

Käymäläkäyttäjien piirissä kiirivät ylistävät huhut houkuttelivat taannoin T-efektin saniteettitilojen asiantuntijapaneelin kokeilemaan Suomen Kansallisoopperan päänäyttämön WC-tiloja. Päänäyttämön yleisön käyttöön tarkoitetut vessat sijaitsevat rakennuksen aulassa ja niin kutsutussa Juha-päädyssä. Paneeli arvioi molemmat naistenhuoneet. 

Aulan WC

Aulan WC:ssä kävijän huomio kiinnittyy ensimmäiseksi esteettömyysominaisuuksiin, joiden kaltaisia teatterien yleisövessoissa harvoin näkee. Erillistä esteetöntä vessaa ei ole, vaan yleinen WC on tehty esteettömästi käytettäväksi. Ulkopuolella oven vieressä WC-kyltti on merkitty paitsi symbolein, myös pistekirjoituksella. 20 kopista kaksi on esteettömiä, ja pesualtaiden luona on käsipaperiannostelijoita kahdella eri korkeudella. 

Toinen välitön katseenkiinnittäjä on WC:n perällä avautuva salaperäinen huone, jonka kahta seinää kiertää peili ja kaakeloitu kiinteä taso, kuin kiviaskelma. Tila tuo mieleen hamamin, turkkilaisen saunan.

Mikä on huoneen käyttötarkoitus? Mahdollisuuksien kirjo on kiehtova. Mahtaako olla kyse lastenhoito- tai kenties rukoushuoneesta? Askeettisen riisuttu tila voisi toimia myös turvalehtona, poissa lämpiössä odottavasta väenpaljoudesta ja sivistyneestä small talkista. Ehkä tasolle on tarkoitus istuutua rauhoittumaan kuin penkille? Kuuluuko siihen heittäytyä sen jälkeen, kun on hoiperrellut vessan ovesta sisään huumaavan korkeataiteen pökerryttämänä?

Kokeillessa penkin istumatuntuma on kuitenkin valitettavan kova. Kaakeloitu askelma ei käy mukavasta lepotuolista, ja on pyörtymisalustana jopa vaarallinen.

WC-koppien korkean lukumäärän ansiosta jono liikkuu nopeasti, joten sivuhuoneen mysteerin parissa ei ehdi painia kauaa ennen omaa vuoroa. Kopeissa on perusvarustelukolmikon (roska-astia, vaatekoukku ja vessaharja) lisäksi desinfiointisuihkeannostelija pöntönrenkaan pyyhkimistä varten. Lisäominaisuus ihastuttaa.

Käsiä pestessä sivuhuoneen tarkoitusta ehtii vielä hetken miettiä ja lopulta oivallus saavuttaa hitaan teatteritieteilijän. Olisikohan huoneessa olevien peilien tehtävänä houkutella meikkiä ja kampausta korjailevat kävijät pois pesualtaiden luota tilaa viemästä? Askelman päälle voi sitten laskea laukun tai vaikka polvistua kuin pyhälle turhamaisuuden alttarille. Sehän huoneen käyttötarkoituksen on oltava, eikö?

Juha-päädyn WC

Juha-päädyn seitsenkoppinen naistenvessa ei ole esteetön, mutta kirkkaasti valaistu ja erittäin siisti. Koppien perusvarustelukolmikko on kunnossa, joskin huomionarvoista on, että toisin kuin aulan vessoissa, näistä kopeista ei löydy desifiointisuihkeannostelijaa. Mutta nyt ollaankin Juha-päädyssä. Täällä voi vähän höllätä pipoa. 

Kopin oven ja seinän välissä on rako, josta kannattaa olla tiiraamasta ulos pöntöllä istuessaan, sillä silloin saattaa vahingossa kohdata käsiään pesevän lähimmäisen katseen peilin kautta. Tilanne voi olla kiusallinen.

Lähimmäiseen voi kuitenkin joutua ottamaan kontaktia ennemmin tai myöhemmin, sillä yhteisten pesualtaiden luona käydään vähän väliä neuvonpitoa siitä, millaisia käsikoreografioita täytyy tehdä, jotta futuristisen automaattihanan liiketunnistimen saa toimimaan.

Kansallisoopperan päänäyttämöt toiletit ovat kokonaisuudessaan viimeistä laatansaumaa myöten tyylikkäitä. Lisäksi aulan vessa tarjoaa älyllistä virikettä arvoituksellisen sivuhuoneen muodossa. Käyttömukavuuden suhteen puutteet ovat hyvin vähäiset. Esteettömyys on huomioitu. Nämä WC:t ansaitsevat arvosanaksi neljä ja puoli vessapaperirullaa viidestä.

WC-vertailut kirjoittaa T-efektin anonyymi saniteettitilojen asiantuntijapaneeli. Sarjan aiemmat arviot voit lukea täältä.

ARTIKKELIKUVA: Helsingin kaupunginmuseo.